Kymmenen tonnia roskalahnaa Kiteenjärvestä

01.04. 09:29

Hoitokalastuksena toteutettu talvinuottaus paljasti Kiteenjärven tarvitsevan voimakasta pikkulahnan poistoa.

Tohmajärvellä tehty vastaava nuottaus näytti kalakannan olevan paremmin tasapainossa.

KITEE-TOHMAJÄRVI

Kari Sarkkinen

Toissaviikolla Kiteenjärvessä vedetty nuotta toi ennätyssaaliin, lähes 10 tonnia kalaa. Lähes koko saalis oli pientä lahnaa. Nuottauksen käytännön toteutuksesta vastannut Markku Turtiainen kertoo lahnojen keskipainon olleen sadan gramman paikkeilla.

Tohmajärvellä viime viikolla toteutettu veto toi saaliiksi 1500 kiloa lahnaa. Markku Turtiainen kertoo Tohmajärvessä kuhaa olevan melko hyvin, mutta tarkemman kuvan tilanteesta antaisi, jos kalakantaa tutkittaisiin keväämmällä rysäkalastuksella.

Hoitokalastusta jatkettava

Kalatalousasiantuntija Heli Peura Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta sanoo Kiteenjärven lahnasaalista todella suureksi.

– Se kertoo siitä, että hoitokalastusta ei Kiteenjärvessä missään nimessä pidä lopettaa.

Tohmajärven 1500 kilon saalis kertoo Heli Peuran mukaan hieman paremmasta tilanteesta. Hänkin suosittelee rysäpyynnillä tehtävää särkikalojen hoitokalastusta Tohmajärvelle. Järvien kalakantaa seurataan jatkossa vuonna 2016 tehtävällä kokonaisselvityksellä.

Kiteenjärven ja Tohmajärven erot lahnakannassa johtuvat Markku Turtiaisen mukaan järvissä vallitsevista hyvin erilaisista olosuhteista. Kiteenjärvi on keskimäärin matalampi kuin Tohmajärvi ja Päätyenlahden ruohikko antaa otolliset olosuhteet kalojen lisääntymiselle.

Järvi tuottaa kaikkea kalaa, mutta lahnoja kertyy liikaa, koska ne eivät kelpaa ruuaksi sen enempää kalastajille kuin petokaloillekaan. Lahna on muodoltaan sellainen, että petokalat eivät pysty sitä syömään.

Kaikissa järvissä, missä taas kuhakanta on hyvä, lahna jää hyödyntämättä. Isommalle lahnalle ja särjelle olisi Turtiaisen mukaan kuitenkin markkinoita.

Pois vettä rehevöittämästä

Jos lahnakanta kasvaa järvessä suureksi, on se vahingollista järven vedenlaadulle, sillä lahnalla on tapana penkoa järven pohjasedimenttiä ja vapauttaa samalla ravinteita veteen.

Hoitokalastukset rahoitetaan ELY-keskuksen kautta ja varat siihen saadaan Kiteen jätevesipuhdistamon ja Tohmajärvellä Kemien jätevesipuhdistamon sekä Vapo Oy:n hoitovelvoitteista.

Nyt nuotalla vedetyt kalatonnit raivattiin pois rannoilta. Kalat vietiin BioKympille, joka prosessoi ne biopolttoaineeksi.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›