Muistoja ajalta, jolloin opittiin kunnioittamaan työtä

17.03. 07:53

TOHMAJÄRVI

Kari Sarkkinen

Pohjois-Karjalan kansallinen senioripiiri suunnitteli kuluvalle Suomen itsenäisyyden juhlavuodelle, että jokainen sen jäsenyhdistys järjestää Suomi 100 -juhlan. Ensimmäistä tällaista juhlaa maakunnan alueella vietettiin viime keskiviikkona Tohmajärvellä.

SOTILASPOIKANA 11-vuotiaana toiminut Kyösti Jaatinen oli koonnut historiikkia, joka kuvasi suojeluskuntatoimintaa Tohmajärvellä. Sotilaspojat oli yksi osa suojeluskuntatoimintaa.

– Liityin Sotilaspoikiin joulukuussa 1941 vanhempieni luvalla, Kyösti Jaatinen kertoi.

– Sotilaspojissa oli monia minulle tuttuja poikia, kuten Kalevi ja Antero Swahne, Erkki Hassinen, Esko Korhonen, Matti Mujunen, Toivo ja Martti Justander, Martti karttunen, Esko Laasonen, Tauno Tallus ja Lauri Laakso. Kokoonnuttiin suojeluskunnantalolla (nyk. Kunnallistalo), joka oli tukikotamme. Yksi kouluttajistamme oli Veijo saloheimo, jonka apulaisnimismies Johannes Järveläinen pyysi tehtävään.

– Sotilaspoikien mieliin juurrutettiin isänmaanrakkaus ja uhrautumisvalmius. Opimme kunnioittamaan sisua, sitkeyttä ja työtä. Sotilaspoikien kasvatus perustui kansalais-, liikunta- ja maastokasvatukseen. Opittiin yhteistyö- ja organisointitaitoa, Kyösti Jaatinen kertoi.

Juhlassa myös mukana ollut Esko Laasonen muisteli liittymistään vapaaehtoisena 12-vuotiaana sotilaspoikiin.

– Kiväärinperä viisti maata, kun sitä kannoin. Eihän me sillä muuta ammuttu kuin naapurin poikien kanssa pilkkaa. Monenlaisissa tehtävissä sain olla siirtolaisia auttamassa.

Nykyään tietoa sotilaspoikatoiminnasta antavat perinnekillat, jollainen Pohjois-Karjalaan perustettiin vuonna 1993. Kyösti Jaatinen oli Tohmajärven Sotilaspoikien edustaja, kun perinnekilta paljasti 21.9.2000 muistolaattansa Kunnallistalon seinään.

– LOTTIEN merkitystä ei sovi unohtaa itsenäisyytemme alkuaikojen tapahtumia muistellessa, korosti senioripiirin hallituksen jäsen Anna-Maija Luukas puheessaan.

– Vuonna 1921 Lotta Svärd-järjestön viralliseksi tarkoitukseksi tuli herättää ja kehittää suojeluskunta-aatetta, avustaa suojeluskuntaa suojaamaan kotia, uskontoa ja isänmaata. Toiminnan alkaessa maahan muodostettiin piirijako. Jo samana vuonna Tohmajärvelle perustettiin oma yhdistys.

– Talvi- ja jatkosodan aikaan lottien työ tuli arvoonsa. Lääkintätehtävät, muonitus- ja monet huoltotyöt jäivät lottien vastuulle niin rintamaoloissa kuin kotirintamallakin, Anna-Maija Luukas kertoi.

Lotta Svärdissä oli vuoden 1943 lopussa 144 000 toimivaa jäsentä ja lottatyttöjä oli 49 000. Seniorien juhlayleisönkin joukossa oli muutama lottatyttö.

ASUTUSTOIMINTA käynnistyi vuoden 1945 maanhankintalain mukaisesti, kun noin 420 000 siirtolaiselle piti löytää uusi asuinpaikka ja heille sekä rintamamiesten perheille oli saatava koti, työtä ja toimeentulo. Tohmajärvelläkin koettiin nämä vaiheet.

– Maanhankintalain mukaisia hallintasopimuksia tehtiin Tohmajärvellä ja Värtsilässä 290.

– Ensimmäiseksi rakennettiin saunamökki, jossa kesä asuttiin. Liesi oli usein taivasalla. Raivattiin peltoa. lapset hoidettiin töiden ohessa.

– Tärkeintä oli saada oma koti ja viljelykset kuntoon, hankittiin karjaa. Monessa perheessä oli kahdeksan yhdeksän lasta. Elanto saatiin maasta ja lapset kasvatettiin ahkeruuteen ja tekemään työtä, Anna-Maija Luukas kertoi raivaajasukupolven historiasta.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Oletko käynyt puolukassa ja sienessä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›