Pave Maijasesta uusi Huttuneuvos

20.09. 07:38

Kesälahti-Seuran perinteisessä Huttujuhlassa kapustoitiin uudeksi Huttuneuvokseksi muusikko Pave Maijanen.

KESÄLAHTI

Riitta Hakulinen

Kesälahden museoalueen savutupa pullisteli väkeä sunnuntai-iltana, kun liki satapäinen kansa oli saapunut Huttujuhlaan nauttimaan uuvisrukiista keitettyä huttua. Kesälahti-Seuran järjestämää syksyn perinnejuhlaa on vietetty savutuvassa 50-luvun lopulta lähtien.

Tilaisuuden kohokohta oli hetki, jolloin seuran puheenjohtaja Pentti Ojajärvi kapustoi Kesälahden pitkäaikaisen kesäasukkaan Pave Maijasen uudeksi Huttuneuvokseksi.

– Kun nyt on kokkoonnuttu Savutuppaan Huttujuhlaan, ni Kesälahti-Seura nimittää Teijät Pave Maijanen Huttuneuvvokseks siitä eistä, mitä ootta tehny Kesälahen tunnettuuven hyväks. Yksintein Kesälahti-Seura varroo Teille tästä lähtien kunniapaikan Huttujuhlissa ja toivottaa hyvvee ruokalystii, Ojajärvi saneli juhlavasti.

Pave Maijanen ilmaisi ottavansa arvonimen nöyränä ja kiitollisena vastaan, vaikka totesikin arvonimeen liittyvän hieman kyseenalaisia mielleyhtymiä.

– Soittajapiireissähän hutulla on tietty merkityksensä. Soittajakielessä hutulla tarkoitetaan jonninjoutavaa hömppäiskelmää, Maijanen nauratti väkeä.

Sekä Maijanen että Ojajärvi leukailivat ”joskus kai itsekin soittaneensa sitä huttua”.

Pave Maijanen arveli, ettei valinta sinänsä ihan hutiinkaan mennyt, sillä kolme viikkoa sitten hänen Sarvisalon kesäasunnon maille kylvettiin kuuden aarin alalle syysruista.

ENNEN Helsingin kotiinsa kiirehtimistä Pave Maijanen vastasi pariin Koti-Karjalan esittämään kysymykseen.

– Kesälahden luonto ja yhteisö ovat luonnollisesti minulle tärkeitä. Muutoin en olisi täällä viihtynyt kesäisin jo 35 vuotta.

Kysymykseen Kesälahden vaikutuksesta musiikin tekoon Maijanen vastasi:

– Maisemien katselu tai metsässä liikkuminen täällä eivät sinänsä ole tulleet musiikkiin. Mutta täällä olon tarjoama arkeen tuleva vaihtelu on kyllä auttanut pitämään itseä vireessä musiikin teossa. Kesälahdella olemme noin kolmasosan vuodesta ja lopun ajan vietämme Helsingissä, Maijanen kertoi.

HUTTUPUHEEN juhlassa piti maatalousyrittäjä Päivi Pennanen Salokylältä.

Hauskasti puhettaan sanaillut Pennanen kertoi olevansa ensimmäistä kertaa puhetta pitämässä, mutta kertoi luottavansa leppoisiin kesälahtelaisiin, etteivät nämä buuaisi häntä uloskaan, vaikka puhe kesken katkeaisikin.

Pennanen kertoi lapsuutensa monista ruokamuistoista - äidin rapsakoista muikuista ja suussa sulavista munkeista ja isänsä ahvenkukoista ja uuniruuista.

– Äiti sanoi aina, että ruoka pitää tehdä sydämellä. Tämä olisi tärkeää muistaa myös silloin kun laittaa ruokaa vain itselleen. Turhan moni ajattelee, ettei viitsi vain itselleen tehdä.

Pennanen otti kantaa myös kauppojen halpuuttamiskampanjoihin. Hän ei pitänyt sitä sinänsä pahana, mutta totesi, että tuottajahinnoista tinkiminen on kestämätön tie.

Huttujuhlassa tarjoiltu ruishuttu oli keitetty Pennasen tilan uuvisrukiista.

JUHLASSA nähtiin myös Oiva Kostamon kuvaama lyhytelokuva Ruisahos Kesälahden Aittolahdessa v. 1971, jossa nähtiin rukiin varstalla puimista riihessä.

Musiikkituokioista vastasivat opettaja Leila Luukkainen neljännen luokan oppilaidensa Leevi Pennasen, Jyry Heikkisen, Viljami Hämäläisen ja Venla Sallisen kanssa. He esittivät kappaleet Ei syksy ole surua, Pelto ja meri sekä Ruis on jo puitu.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Oletko käynyt puolukassa ja sienessä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›