Hyvä herukkasato pitkästä aikaa

22.09. 07:39

RÄÄKKYLÄ

Riitta Makkonen

Kylmästä ja sateisesta säästä huolimatta tämän kesän herukkasato on paras yli kymmeneen vuoteen. Rääkkyläläisten marjanviljelijöiden herukkapuimuria ohjastava Tero Harinen toivoo aurinkoista ja tuulista mutta viileää syyskuun loppua.

– Pitkät sateet pehmentävät marjan. Jos nyt tulee lämmin sää, herukat alkavat halkeilla, mikä on merkki siitä, että marjat ovat ruvenneet käymään, Harinen perustelee toivettaan.

Harinen on ajellut Joonaksella tänä kesänä poikkeuksellisen pitkään.

Yleensä herukanpuinti on ohi kahdessa viikossa ja koko sato on saatu talteen elokuun loppuun mennessä. Tänä kesänä aloitin puinnin 21. elokuuta ja puinnit ovat jatkuneet tälle viikolle saakka.

Rääkkylässä viljellään herukkaa runsaan 40 hehtaarin alalla. Määrä on vähentynyt reippaasti huippuvuosien runsaasta sadasta hehtaarista.

– Toisaalta nyt viljelmät ovat tilakohtaisesti suurempia kuin aikaisemmin, 20 vuotta herukkapuimuria ajanut Harinen vertailee.

– OLI ONNI, että kevät oli kylmä, herukan kukinta ei alkanut liian aikaisin. Monena keväänä lämmin huhtikuu on herättänyt herukat kukkaan ja touko-kesäkuun kylminä öinä kukat ovat paleltuneet, kertoo herukanviljelijä Tero Harinen.

Herukoiden kukinta kesti pitkään ja pölyttäjät olivat liikkeellä herukankukinta-aikaan.

– Kukinta oli kaksi viikkoa myöhässä ja sadonkorjuu liki kuukauden myöhässä normaaliin verrattuna.

Kostean kesän ansiosta marjat ovat kasvaneet kookkaiksi. Sato niin määrällisesti kuin laadullisestikin hyvä.

– Tämän kesän runsas sato täyttää nyt sopivasti marjavarastoja, jotka ovat monien edellisten huonojen satovuosien vuoksi päässeet pienenemään. Nykyisin teollisuus käyttää ensin kotimaiset herukat ja vasta kotimaisten marjojen loputtua ostaa ulkomailta.

HARINEN USKOO kotimaisen marjan entistä parempaan menekkiin olevan kaksi syytä.

– Puola on nyt EU:ssa ja hintataso on sielläkin noussut. Toisaalta Puolassa käytetään vieläkin torjunta-ainetta, joka on Suomessa ollut kielletty jo 15 vuoden ajan. Kotimainen marja on puhdasta torjunta-ainejäämistä. Harva herukanviljelijä käyttää enää torjunta-aineita. Ne ovat kalliita ja teho on ollut kyseenalainen. Itse en ole käyttänyt torjunta-aineita kymmeneen vuoteen.

Harisella on herukoita viiden hehtaarin alalla. Harisen herukat menevät ilomantsilaiselle Marja-Carelialle pakastamoon ja sieltä edelleen teollisuuteen, enimmäkseen Valiolle lastenmarjasoseiden raaka-aineeksi.

– Kun marjat menevät lastenruokiin, viljelyssä ei saa käyttää torjunta-aineita, Harinen korostaa.

Valtaosa rääkkyläläisistä herukoista menee Pakkas-Marjalle. Huomattava osa rääkkyläläisestä herukasta on luomua. Harinenkin on pohtinut asiaa.

– Pistokkaat pitäisi istuttaa muoviin, joten uuden marja-alan perustaminen on jonkin verran kalliimpaa. Toisaalta lannoitekustannukset varmaan pienenisivät ja marjasta saatava hinta olisi parempi, Harinen punnitsee etuja ja haittoja.

PUINTIKAUDEN jälkeen Tero Harisella on vuorossa uusi kierros herukkapuimuri Joonaksella.

– Käyn leikkaamassa herukkapensaat. Joonaksessa on leikkausterät. Sillä herukoiden leikkaaminen sujuu nopeasti, Harinen kertoo.

Herukanviljelijät suosivat pystykasvuisia lajikkeita, joista leikataan alaoksat. Näin sato kypsyy tasaisemmin ja pensaat soveltuvat hyvin koneelliseen sadonkorjuuseen.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Onko sinulla joulukalenteri?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›