Toivo Hirvonen on antanut omaa aikaansa ja työpanostaan oravisalolaisten ja rääkkyläläisten hyväksi, puoliso Anja on ollut vankkana taustatukena.

Kultainen ansiomerkki ahkeralle kylätoimijalle

05.12. 07:48

RÄÄKKYLÄ

Riitta Makkonen

Toivo Hirvoselle luovutettiin kultainen ansiomerkki ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta kylätoiminnasta Kylät yhdessä – Suomi 100 –tapahtumassa lauantaina.

Ansiomerkin myönsivät Suomen Kylätoiminta ja Pohjois-Karjalan Kylät. Merkin luovuttivat Pohjois-Karjalan Kylät hallituksen puheenjohtaja Taisto Volotinen ja toiminnanjohtaja Johanna Junno.

Kultainen ansiomerkki myönnettiin erityisen painavin syin. Hirvoselle on kertynyt eri järjestöjen puheenjohtajuuksia ja varapuheenjohtajuuksia ajallisesti 80 vuotta.

Lisäksi Hirvonen on toiminut kunnanvaltuuston jäsenenä kolme kautta.

TOIVO HIRVONEN on ollut aina valmiina talkoisiin. Viimeisin yhteinen ponnistus on ollut Saarten Erän nylkyvaja, jossa vietettiin Kylät yhdessä -juhlaa. Talkoilla syntyi myös kyseinen juhlakin.

Oman maanviljelijän ja matkailuyrittäjän työn lisäksi Hirvos-Topilla on ollut aikaa yhteisten asioiden hoitoon, olivatpa ne urheiluseuran, kyläyhdistyksen, metsästysseuran, vesiosuuskunnan tai kalastuskunnan asioita.

– Melkein kaikissa muissa saarten yhdistyksissä olen toiminut, mutta marttojen toimintaan en ole osallistunut, Hirvonen naurahtaa.

– Kun jotain antaa, niin aina jotain saakin vastineeksi. Yhdistystoiminnassa ja luottamustehtävissä olen saanut paljon tuttavia ja ystäviä: sosiaalista pääomaa, hän pohtii syytä haluaan osallistua ja antaa omaa aikaansa.

HIRVOSEN URA järjestystoiminnassa alkoi nuorena Oravisalon Koiton järjestysmiehenä Kivisalmen lavalla, jossa tansseja järjestettiin parhaimmillaan kolme kertaa viikossa.

Juuri Oravisalon Koitossa hän on tehnyt pisimmän uransa. Vuodesta 1980 lähtien hän on ollut Koiton puheenjohtaja. Urheiluseura osti vuonna 2003 Rääkkylän kunnalta pari vuotta aikaisemmin lakkautetun Oravisalon koulun, jonka nimeksi tuli Koiton talo. Se on Oravisalon sydän ja harrastustoiminnan keskus.

– Siellä on pidetty hirvipaistit, tanssikurssit ja harrastuspiirit. Naiset kutovat siellä kankaita, kyläpäällikkö luettelee.

1970-luvulla Oravisaloon perustettiin kylätoimikunta kylän asioita ajamaan ja linkiksi kuntaan. Saarillakin oli kolme kyläyhdistystä: Oravisalon, Varpasalon ja Hypönniemen kyläyhdistykset.

Hirvonen on nähnyt yhdistystoiminnan kulta-ajan ja vähittäisen hiipumisen.

Vuosikymmenten saatossa väki Rääkkylän saarilla on vähentynyt niin, että pitkään yhteistyötä tehneet Oravisalon ja Varpasalon kyläyhdistykset päätettiin yhdistää Saimaan saariston kehittämisyhdistykseksi.

– Kun voimavarat yhdistetään, saadaan paremmin asioita aikaan, Hirvonen kiittää ratkaisua.

Yhdessä saarelaiset toimivat kansainvälisessä kylämatkailuhankkeessa ja kunnostivat pyöräilyreitit kylille.

Oravisalo ja Varpasalo -kyläpari valittiin vuoden kyläksi Pohjois-Karjalassa vuonna 2012.

Pitkän linjan kyläaktiivilla on toive, että nuoret kiinnostuisivat yhdistystoiminnasta ja ottaisivat siinä rohkeasti vastuuta.

– Tulisi näkökulmaa uudelle vuosisadalle nyt, kun Suomi on satavuotias. Kun on pitkään ollut mukana toiminnassa, tulee putkinäkö. Nuoret näkisivät asioita eri tavalla.

Hirvonen on huolissaan saarten elinvoimaisuudesta.

– Uusia asukkaita pitäisi saada, että kylät pysyisivät elävinä ja kylätoiminta vireänä, Hirvos-Topi tuumaa.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Uskotko presidentinvaalien ratkeavan jo ensimmäisellä kierroksella?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›