Sikosuon asuttamisesta kirja

02.02. 07:45

TOHMAJÄRVI

Riitta Hakulinen

Tohmajärveläinen Anna-Maija Luukas sai viime vuoden lopulla valmiiksi kokoamansa ja kirjoittamansa kirjan Muistikuvia Sikosuon vaiheista.

Kirjan pohja-aineistona on vuonna 1988 Hukkalan koululla pidetyissä perinneilloissa tehdyt nauhoitukset. Luukkaan edesmennyt puoliso Seppo Luukas piti lv:nna 1987-88 kansalaisopiston kurssina perinneiltoja, joissa kerättiin tietoa Kutsu-Hukkala-kyläkirjaa varten.

– Kahdella kokoontumiskerralla perinneilloissa aiheena oli Sikosuon kulmakunta ja sen asuttaminen. Kasetteja noilta kahdelta kerralta kertyi kuusi ja niiden sisältöä olen referoinut kirjaan, Anna-Maija Luukas kertoo.

Luukkaan aktiivinen työ kirjan kanssa käynnistyi syksyllä 2016 ja myyntiin Kaisa Jussilan taittama kirja saatiin viime marraskuussa.

SIKOSUOLLE perustettiin asuttamisvaiheessa kaikkiaan 34 tilaa lähinnä 50-luvun aikana. Pääasiassa rintamamiesten perheistä koostunut uusi väestö tuli lähinnä Rääkkylästä ja Kesälahdelta.

Sotien jälkeen maanhankintalaki ohjasi lääneihin perustettuja asutus- ja neuvottelukuntia lunastamaan maata ja muodostamaan tiloja, sekä suunnittelemaan ja ohjaamaan niiden raivaus- ja rakennustöitä.

– Perinneillan keskusteluissa välittyi myönteinen kokemus asuttamisvaiheen yhteishengestä ja toisten auttamishalusta. Asioista ei vaikerrettu, vaan enemmänkin muisteltiin hyviä ohra- ja vehnäsatoja, Luukas kuvailee.

Tilojen raivaaminen oli joka tapauksessa kovaa työtä, sillä koneita ei juurikaan ollut vielä käytettävissä. Hallintasopimuksen puitteissa yleensä viiden vuoden koeajan kuluessa piti tilallisen joka vuosi täyttää tietyt vaatimukset tilan rakennusten ja viljelymaiden aikaansaamiseksi.

Sikosuon seutu oli suoperäistä korpea, paikoin sankkaa kuusikkoa. Valtion Kymi Yhtiöltä pakkolunastamalla alueella suoritettiin ensin tarpeelliset peruskuivatukset ja teiden rakentaminen.

– Tilalliset mainitsivat, että peltoalat oli hapanta suomaata ja sen vuoksi alueella tehtiin valtion rahoittamia kalkitsemisia.

LUUKKAAN KIRJA pitää sisällään perustietoa asutustilatoiminnasta Suomessa. Tohmajärven osalta kirjassa luodaan tiivis katsaus maanhankintalain toteutumisesta eri kylissä.

Sikosuon asutusalue oli Tohmajärven asutusalueista laajin. 34 asutustilan koot vaihtelivat Sikosuolla 26:sta 123 hehtaariin.

Kirjassa kerrotaan muistikuvia mm. tilojen rakentamisen vaiheista, harrastus- ja yhdistystoiminnan viriämisestä, sähköistymisestä ja lasten koulunkäynnistä.

– Kyläläisten vahingoksi todettiin oman koulun toteutumattomuus. Sikosuolta lapset kävivät peräti kolmessa koulussa, Vatalassa, Hukkalassa ja Kangasvaarassa.

Sikosuolla oli monipuolista ja vireää harrastus- ja yhdistystoimintaa. Sikosuon pienviljelijäyhdistys ja maamiesseura aktivoivat kyläläisiä monin tavoin.

Kyläläiset järjestivät aivan ensimmäisinä vuosina tansseja navettojen vinteillä. Musiikkiharrastus kylällä oli varsin vireää - Ulla Kautosen v. 1992 tekemän kirjauksen mukaan 64 lasta ja 8 aikuista oli osallistunut musiikin opetukseen.

KIRJAN TEKEMINEN oli Anna-Maija Luukkaan mukaan varsin silmiä avaava kokemus.

– Ymmärsin itse syvemmin, kuinka tärkeä yhteiskuntapoliittinen asia asuttaminen aikanaan oli. Ihmiset saatiin kiinni maahan, tekemään työtä ja kasvattamaan lapset.

– Hyvän yhteishengen ja talkooavun takana on ollut varmasti yhteisesti koettu halu päästä omaan elämään kiinni ja mahdollisuus saada oma tila.

– Ihmiset ovat olleet valmiita kertomaan omia muistikuviaan. Kirjantekovaiheessa olen tehnyt vielä joitain täydentäviä haastatteluita.

Tällä hetkellä Luukkaan mukaan Sikosuon tilojen peltoja viljelee kaksi suurempaa tilallista. Monet talot ovat kesäpaikkoina tai ne ovat autioituneet.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Käytätkö nasta- vai kitkarenkaita talvella?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›