Valkeavaarasta löytyi 1600-luvun kirkonkello

03.10. 07:41

KITEE

Tuija Marienberg

Esineinventoijan ammatti on erittäin mielenkiintoinen ja yllätyksiä täynnä.

Tämä huomattiin myös Kiteen seurakunnassa, jossa on kesän aikana suoritettu kattava esineiden inventointi.

Yksi kiinnostavimpia inventoinnin yhteydessä löytyneitä esineitä on kirkonkello, jonka kellomestari Hans Iocob Birman on valanut Tukholmassa vuonna 1679.

– KIRKONKELLO löytyi Valkeavaaran rukoushuoneen vanhan ruumiskellarin työkaluvajasta, esineinventoija Mikko Salo kertoi.

– Näin, että lannoitesäkkien, polttoainekanisterien ja rikkinäisten työkalujen takana, kaiken romun alla on kirkonkello.

Valkeavaaran rukoushuone on perustettu vuonna 1932 ja rukoushuoneen nykyinen kirkonkello on ostettu 1970-luvulla.

– Vanha kello on annettu valimolle romumetalliksi, kun ostettiin parempi kello. Luulin löytäneeni sen vanhan kellon.

LÄHES 340-VUOTIAAN kellon löytyminen Valkeavaarasta oli kaikille yllätys. Kellosta ei ole mainintaa edes seurakunnan vanhimmissa kalustoluetteloissa.

– Kello on ilmeisesti hylätty, kun se on reunasta murtunut, Salo arvioi.

– Nykyinen ja edellinen kello ovat arkistolähteissä, mutta vuosien 1916-1931 kalustoluetteloissa ei ole mitään merkintää tästä kellosta, ei myöskään sitä myöhemmissä.

Kirkonkellon alkuperäinen sijainti on siis täysin tuntematon.

SALO MAINITSEE, että Kerimäellä on saman tekijän kuusi vuotta nuorempi kello vuodelta 1685.

Väärämäen kirkossa, Villalassa, on myös kaksi 1600-luvun lopun kirkonkelloa.

– Nämä kellot löytyvät vanhoista kalustoluetteloista. Nähtäväsi kyseessä ovat Jaakkiman seurakunnan kirkonkellot. Toinen kelloista on valettu Karjalassa.

Mutta mistä vanha kello on tuotu Valkeavaaraan?

– On mahdollista, että tämä on tullut rajan takaa.

– Jos joku tietää kellon taustaa, voisi ottaa seurakuntaan yhteyttä, Mikko Salo esitti toivomuksen.

MUITAKIN TOIVEITA esineinventoijalla on.

– Iso-Pappilan vintiltä löytyi vanha tuuliviiri vuodelta 1818. Kukko, jolla on vain yksi kannus tallella, Salo esitteli lisäten, että pappila on vuodelta 1839 eli 21 vuotta kukkoviiriä nuorempi.

Kalusteluetteloja on tehty Kiteelläkin jo 1700-luvulta lähtien. Niissä mainitaan pikarit, polvistumispaikat, kirjat ja rautalapiot. Vanhaa tuuliviiriä missään ei kuitenkaan mainita.

– Tuuliviiri on voinut olla tapulin katolla. Nähtävästi se on otettu rakennuksesta talteen, kun rakennus on purettu tai palanut.

– Löytyykö vanhemmalta väeltä tietoa tai onko olemassa valokuvaa, jossa kyseinen tuuliviiri on alkuperäisellä paikallaan?

KIRKOLLISKOKOUS on edellyttänyt jo vuonna 1998, että kattava esineiden inventointi suoritetaan maamme kaikissa seurakunnissa.

Inventointiin oli vuodesta 1999 käytössä kirkkohallituksen Access-sovellus. 2017 tämä korvattiin uudella Basis -kiinteistönhallintajärjestelmällä, johon kiinteistö- ja rakennusrekisterin lisäksi sisältyy esinerekisteri.

– Seurakuntatalouksista on inventoitu ja tallennettu kaksi kolmasosaa, joten kolmannes on vielä tallentamatta, mainitsi Salo, jonka inventointityö Kiteen seurakunnassa kesti pari kuukautta.

Kiteen seurakunnan omistuksessa on ainakin 16 erillistä rakennusta tai rakennuskokonaisuutta.

Näistä esineinventointi oli tekemättä Kiteen sekä Kesälahden kappeliseurakunnan alueella. Rääkkylässä vastaava työ oli saatu valmiiksi jo ennen seurakuntaliitosta.

ESINEINVENTOIJAN työ edellyttää historian tuntemusta sekä tiettyä kokemusta museotyöstä.

Mikko Salo on alaan niin hyvin perehtynyt, että hän osaa kertoa esineiden taustaa ja esimerkiksi kirkkotekstiilien tekijöiden elämäntarinoita.

– Nuorena valmistuin teologian maisteriksi, pääaineenani kirkkohistoria, Salo mainitsi.

– Nyt olen jatko-opiskelijana Jyväskylän yliopistossa, jossa opiskelen historiaa ja museologiaa.

ARVOESINEISTÖN ajankohtaisen inventointiluettelon avulla voidaan hallita seurakunnan omaa esinekokoelmaa.

Kirkollinen esineistö on suojattu ainakin kolmella lailla.

On kirkon oma lainsäädäntö eli kirkkojärjestys, muinaismuistolaki sekä laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta.

– Ennen vuotta 1917 rakennettu kirkollinen rakennus on suoraan lain voimalla suojattu, Salo muistutti.

ELOKUUSSA Kiteen seurakunnassa herätti ihmetystä Väärämäen kirkkoon murtautuminen.

Sakastiin oli menty sisälle murtamalla ulko-ovi ja sieltä oli viety muun muassa ehtoollisastiasto.

– Kirkollinen esineistö on luonteeltaan sellainen, että varkaiden ei kannata sitä tavoitella. Se on hyvin vaikea muuttaa rahaksi, sillä tällaisia hopeaesineitä ei pysty myymään, esineinventoija painotti.

– Lähes kaikkiin arvoesineisiin on kaiverrettu jokin muistoteksti tai ne on valmistettu halvasta metallista, esimerkiksi alpakasta ja hopeoidusta pronssista.

– Nyt varkaat saivat mukaansa alpakasta tehdyn ehtoolliskalkin, joka on heille täysin arvoton. Ei kukaan sitä osta. Siinä lukee ”Kesälahden seurakunta 1966”. Kyllä sellainen herättää ihmetystä.

– Harmillista asiassa on se, että se oli kyläläisten seurakunnalle hankkima ehtoolliskalusto.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Käytätkö nasta- vai kitkarenkaita talvella?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›