Tänä vuonna saimaannorpan poikasia havaittiin 86, joista 74 syntyi vapaaehtoisten tekemiin apukinoksiin. Kuva on apukinosten tekotalkoista Rääkkylästä tammikuussa 2016.

Saimaalla on jo lähes 400 norppaa

17.10. 08:20

Tuija Marienberg

Saimaannorppakanta on kasvanut vakaasti vuodesta 2014, jolloin kannan kooksi arvioitiin noin 300 norppaa. Metsähallituksen arvion mukaan norppien talvikanta on kasvanut taas viime vuodesta 10–20 yksilöllä ja on nyt noin 380–400 norppaa.

Määrä on jo hyvin lähellä saimaannorpan suojelustrategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa vuodelle 2025 asetettua 400 yksilön välitavoitetta.

Pitkäjänteinen suojelu ja paikallisväestön sille antama tuki ovat tuottaneet tulosta.

ALKUTALVET ovat olleet kahtena viime vuonna hyvin leutoja, mikä on vaikeuttanut sekä norppien pesintää että pesien havainnointia. Laskennoissa on havaittu tavallista vähemmän norppien makuupesiä.

Apukinosten tekemiseen ja pesälaskentoihin osallistunut runsas vapaaehtoisten joukko on mahdollistanut norppakannan suojelun ja seurannan leutoinakin talvina.

– Paikallisten toimijoiden työ ja tuki suojelulle ovat olleet ratkaisevan tärkeitä suojelussa onnistumiselle, lämmin kiitos siitä. On rohkaisevaa, että kanta on leudoista talvikeleistä huolimatta kehittynyt edelleen hyvään suuntaan ja lähes jo saavuttanut 400 yksilön välitavoitteen. Suojelutoimet ovat olleet vaikuttavia, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen mainitsee.

KUUTTEJA syntyi tänä vuonna 86.

80 kuutin määrä on ylitetty jo kolmena peräkkäisenä vuonna, vuosina 2016-2018. 2012–2014 kuutteja syntyi hieman yli 60 ja 2005–2011 hieman yli 50.

Tulokset viittaavat siihen, että kannan elpyminen jatkuu myös tulevaisuudessa.

– Kalastuksen sivusaaliskuolleisuutta on vähennetty vapaaehtoisilla sopimuksilla saimaannorpan suojelemiseksi. Vesialueen omistajat ovat näin osoittaneet aidon halunsa ja sitoutumisensa suojeluun. Kiitän kaikkia sopimuksen tehneitä osakaskuntia ja muita vesialueen omistajia yhteistyöstä saimaannorpan suojelussa. Ilman vesialueenomistajien ja kalastajien panosta suojelutavoitteita olisi ollut vaikea saavuttaa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

– Saimaannorpan suojelussa keskeistä on ollut EU:n LIFE rahoitus, joka päättyy tänä vuonna. Tuleva vuosi onkin haastava rahoituksen merkittävän pienentymisen vuoksi. Haluaisimme edelleen jatkaa hyväksi koettuja suojelukeinoja, kuten ilmaston lämpenemisen ja lumen vähyyden vuoksi tärkeiden apukinosten tekemistä, toteaa luonnon ja kulttuuriperinnön suojelun päällikkö Tuula Kurikka Metsähallituksesta.

SYNNYTTÄVIEN naaraiden arvioitu määrä on myös noussut: 109 emoa vuonna 2018, 83 emoa vuonna 2012 ja 77 emoa vuonna 2005.

Kevätkalastusrajoituksia laajennettiin vuosina 2010 ja 2011. Niiden pinta-ala nousi tuolloin noin 700 neliökilometristä noin 2 000 neliökilometriin. Vuosina 2010 ja 2013 syntyneet ja elossa säilyneet kuutit ovat nyt lisääntymisiässä, mikä on nostanut syntyvyyttä. Kalastusrajoituksen pinta-ala on tällä hetkellä 2 688 neliökilometriä.

Saimaannorppaemoille kolattiin viime talvena 286 apukinosta, joihin syntyi yhteensä 74 kuuttia. Vuosina 2014–2017 kolattiin yhteensä 800 apukinosta, joihin syntyi yhteensä 190 kuuttia. Apukinoksiin syntyneiden kuuttien määrä oli noina vuosina noin 60 prosenttia kaikista syntyneistä kuuteista.

Norppien kokonaismääräksi arvioidaan 392, joista Pyhäselkä-Jänisselkä -pesimäalueella on neljä, Orivedellä kymmenen ja Puruvedellä seitsemän.

VUODEN 2018 laskennassa havaittiin Pyhäselkä-Jänisselkä -alueella yksi kuutti ja yksi emo. Orivedellä kuutteja oli neljä ja emoja viisi.

Puruvedellä syntyi tänä keväänä ensimmäinen varmistettu saimaannorpan kuutti vuosikymmeniin, sillä sodan jälkeen alueelta hävitettiin norpat metsästämällä. Emoja laskennassa havaittiin kolme. Satunnaisia norppahavaintoja Puruvedeltä on tullut 1980-luvulta lähtien.

Metsähallituksella on tieto 32:sta tänä vuonna kuolleena löytyneestä saimaannorpasta. Todellinen kuolleisuus arvioidaan kuitenkin lähes kolminkertaiseksi.

Kevään pesälaskennassa löytyi kymmenen pesään kuollutta kuuttia. Kalaverkkoon kuolleita norppia on viisi ja muita kuolleina löytyneitä 17.

Pohjois-Karjalan vesialueilta ei ole tänä vuotta ilmoitettu havaintoja kuolleista norpista.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Käytätkö nasta- vai kitkarenkaita talvella?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›