Taustalla olevan nuoren männikön ensiharvennuksen yhteydessä on järkevää rakentaa kevytrakenteinen tie puunkorjuun helpottamiseksi ja samalla laittaa myös tämä ojarumpu kuntoon, pari viikkoa sitten työnsä Mhy Pohjois-Karjalan palveluksessa aloittanut Antti Hiltunen esittelee.

Asiantuntemusta tie- ja ojitushankkeiden hoitoon

24.10. 07:11

Jouko Väistö

Onko metsäpalstallesi johtava tie mennyt huonoon kuntoon? Ovatko raviojat ja tien varret pusikoituneet? Ovatko sorastukset, lanaukset ja tien muotoilut jääneet jo pitemmän aikaa tekemättä?

Entä missä kunnossa ovat vuosikymmeniä sitten tehdyt suo-ojat? Vieläkö vesi virtaa niissä toivotulla tavalla vai ovatko ne vuosien saatossa kasvaneet umpeen ja menettäneet metsänhoidollisen merkityksensä?

VOISI KUVITELLA, että moni joutuu antamaan edellä esitettyihin kysymyksiin myönteisen vastauksen. Sen paremmin metsäteiden kuin metsäojienkaan hoito ei ole ollut siinä jamassa missä sen pitäisi olla.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala on tiedostanut ongelman ja ryhtynyt toimiin asiantilan korjaamiseksi palkkaamalla Jukka Pietilän ja Antti Hiltusen erityisasiantuntijaksi metsätie- ja ojatiimiinsä.

Pietilä aloitti työt Mhy Pohjois-Karjalan palveluksessa kuluvan vuoden alussa ja Hiltunen pari viikkoa sitten. Hiltunen palvelee metsänomistajia tie- ja osa-asioissa maakunnan itä- ja eteläosissa ja siten koko Keski-Karjalan alueella.

Erityisasiantuntijat auttavat metsänomistajia sekä perusparannus- että täysin uusissa tie- ja ojitushankkeissa.

Työ painottuu vahvasti perusparannusten puolelle. Hiltunen laskeskelee, että tiepuolella perusparannusten osuus on 85 ja ojituksissa 95 %:n luokkaa.

HANKKEIDEN aloittamiselle on nyt rahoituksenkin näkövinkkelistä katsottuna otollinen hetki. Kemera-tuki nousi kesäkuun alussa niin, että teiden perusparannuksissa tukiprosentti on 50 ja uusissa tiehankkeissa 30 % alvittomista kustannuksista.

Ojituksissa tukiprosentti on 60 %, kun kohde on vähintään viiden hehtaarin suuruinen yhtenäinen alue.

Hiltusen mielestä tie- ja ojitusasioihin kannattaa paneutua niissäkin tilanteissa, joissa Kemera-tuen saamisen ehdot eivät täyty tai täyttyvät vain osittain.

Yhtenä konkreettisena esimerkkinä hän nostaa esiin ensiharvennusvaiheessa olevan suometsän.

– Minusta asioita pitää ajatella kokonaisvaltaisesti ja ensiharvennuksen yhteydessä on järkevää selvittää myös lannoitus-, ojitus- ja tienrakennustarpeet.

– Tärkeintä on, että sijoitetut eurot saadaan kasvamaan korkoa mahdollisimman hyvin, hän kiteyttää.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Käytätkö nasta- vai kitkarenkaita talvella?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›