Sirpa Pakarinen kertoo Nils Ludvig Arppen elämästä ensi sunnuntaina Kiteesalissa. Kerrontaa värittää lukuisat Arppeen liittyvät valokuvat.

Millainen ihminen oli Nils Ludvig Arppe?

16.01. 07:13

KITEE

Riitta Hakulinen

Kiteen Suorlahdella v. 1803 syntynyt Nils Ludvig Arppe oli Karjalan teollistumisen uranuurtaja ja piinkova liikemies. Mutta hän oli myös sukulaisrakas, kauneuden ihannoija ja yhteisönsä hyvinvointiin ja kokonaisvaltaiseen kehitykseen vaikuttaja.

Arppen mielenkiintoiseen elämäntarinaan ja häneen ihmisenä katseen luova luento on luvassa tulevana sunnuntaina Kiteesalissa. Arppen elämään lähes parikymmentä vuotta perehtynyt kiteeläinen Sirpa Pakarinen on valmistellut luentoa yhteistyössä Kitee-Seuran Jorma Gröhnin ja kulttuuriohjaaja Markus Pulkkisen kanssa.

– Minä olen oman akatemiani käynyt maatilan emäntänä Niinikummussa. Sen työn vastapainona kaipasin myös henkisiä virikkeitä. Kiinnostuin jo nuorena kotiseutuhistoriasta ja vähitellen alkoi Arppe kiehtoa entistä enemmän, Sirpa Pakarinen kertoo.

– Voi sanoa, että Arppe on vienyt ihan kirjaimellisesti mukanaan. Tietoa olen ammentanut internetistä ja kirjasto on ollut minulle arvokas yhteistyökumppani.

Pakarinen on kirjoittanut muutamaan otteeseen Koti-Karjalaan Arppen henkilöhistoriasta ja hän on toiminut matkailuryhmien oppaana kertoen Arppesta ja Puhoksen teollistumisen historiasta. Arppen kolmantena vaimona Amalia Christinana hän on myös esiintynyt useammassa tapahtumassa.

PAKARINEN tekee luennossaan katsauksen Arppen monivaiheiseen ja laajaan yritystoimintaan, mutta pääpaino henkilökuvan käsittelyssä on siinä, millainen ihminen Arppe oli.

– Arppehan suunnitteli jatkavansa isänsä jalanjäljillä lakimiehen uralla ja kouluttautuikin lakimieheksi, Pakarinen kertoo.

– Arppen äiti kuoli pojan ollessa vielä lapsi ja mummo Catharina Wegelius - kruununvouti Walleniuksen tytär - huolehti pitkälti Nils Ludvigista ja tämän Sophia-sisaresta. Catharinan toinen mies Gabriel Fabritius omisti Puhoksen sahan ja tämän kuoltua tarvittiin Arppea huolehtimaan teollisuuslaitoksesta.

– Arppe oli jo 36-vuotias ennen kuin hän meni naimisiin - ei työkiireiltään ennen ennättänyt, Pakarinen naurahtaa.

ENSIMMÄINEN avioliitto Ruskealan Alahovin Jeannette Porthanin kanssa oli Pakarisen mukaan todellinen rakkausliitto. Vaimon kuoltua toista lasta saadessaan lapsivuoteelle Arppe pakeni suruaan Keski-Eurooppaan reiluksi vuodeksi.

– Tuolloin hän kävi paljon konserteissa, taidenäyttelyissä, museoissa ja tutustui kauniisiin puutarhoihin ja maanviljelyksen saloihin. Arppessa heräsi tuona aikana voimakas kauneudenkaipuu, jota kotimaahan palattuaan hän toteutti muun muassa rakentamansa Koivikon kartanon puutarhassa.

Arppella oli naimisissa kolmasti ja lapsia liitoista syntyi yhteensä 11. Toinen vaimo oli Jeannetten sisar Matilda, joka kuoli myös lapsivuoteelle. Kolmas vaimo Amalia Christina toimi Arppella lasten kotiopettajana ja avioitui leskeksi jäätyään tuomari Gustaf Järnefeltin kanssa.

ARPPE oli osaava ja menestyvä liikemies saha- ja raudanjalostusteollisuudessa, mutta Pakarisen mukaan myös vahvasti seutukunnan yleisten olojen kehittäjä.

– Arppella oli Koivikolla asuessaan maata 10 000 hehtaaria ja hän välitti työmiestensä kautta tietoa soiden ojituksesta, peltoviljelyn kehittämisestä ja karjanjalostamisesta.

– Höyrylaiva Ilmarisen rakentamiseen Arppe tuotatti Keski-Euroopasta ammattimiehet, jotka perehdyttivät paikallisia miehiä rakennustaitoihin.

Arppen Puhoksessa vaikuttamisen aikana (1824-56) hän järjesti kyläläisille mahdollisuuden lääkärinpalveluihin ja opetustoimintaan osallistumiseen.

– Arppe oli myös hyvin sukurakas ihminen. Hän käytti aikaa vieraillakseen sukulaisten luona muun muassa Kuopiossa, Viipurissa ja Sortavalassa. Lisäksi Koivikolla saattoi yöpyä sukua ja ystäviä pidempiäkin aikoja, Pakarinen kertoo havainnoistaan lukemiensa lähteiden pohjalta.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Käytätkö nasta- vai kitkarenkaita talvella?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›