Kansallispuvut tuuletuksessa

17.07. 07:51

TOHMAJÄRVI

Mervi Venäläinen

Keski-Karjalan Kalevalaiset Naiset järjestivät jo perinteeksi muodostuneen kansallispukujen tuuletuksen tällä kertaa Tohmajärvellä, Kaurilan kylätalolla. Antrean kansallispuvussa tapahtuman juontanut Leena Väistö kannustaa tuulettamisen lisäksi ottamaan perinteikkäät puvut käyttöön.

– Kansallispuku on aina juhlava ja sopii mihin tahansa tilaisuuteen. Toivottavaa olisi, että taidolla ja tunteella tehdyt kauniit puvut otettaisi käyttöön rohkeammin.

Perinnepuvut ovat nostaneet profiiliaan viime vuosina. Kansallispukujen osia eri muodoissaan nähdään osana katumuotia ja kansantanssijoiden lisäksi esimerkiksi muusikoiden esiintymisasuina. Tuuletuksessakin nähdyistä puvuista osa oli uuteen tyyliin muokattuja kokonaisuuksia.

– Pukujen tuunaamisesta ollaan montaa mieltä. Joidenkin mielestä kansallispukua ei saisi muutella, mutta tuunaamalla pukua saadaan muokattua tähän päivään, Väistö sanoo.

Toden totta. Perinteinen kansallispuku on ryhdikäs ja hieno, mutta huonommalle ei jää nykypäiväänkään tuotu tyyli. Tapahtuman alussa Elina Väistö säesti klarinetilla poikiaan Lauria ja Sampoa heidän kansantanssiesityksessään. Esimerkkinä perinnepukujen monista käyttötavoista, Sampo oli pukeutunut perinteiseen Johanneksen kansallispukuun, kun taas Laurilla oli yllään suosittu karjalaispaita yhdistettynä farkkuihin.

KANSALLISPUKUKESKUKSEN mukaan kansallispuvut ovat pukuhistorian asiantuntijoiden nykykäyttöön kokoamia uusintoja perinteisistä juhla-asuista. Yleensä kansallispukuun kuuluu varsinaisen puvun lisäksi useita osia, kuten esiliina, kengät, sukat, päähine, korut tai vyölliset.

Jo olemassa oleviin kansallispukumalleihin tehdään tarvittaessa tarkistuksia uusien dokumenttien pohjalta.

Kansanpuvuilla puolestaan tarkoitetaan perinteisiä talonpoikaisväestön käyttämiä arki- tai juhla-asuja. Hyvin tunnettu ja yleinen kansanpuku on esimerkiksi feresi, joita tapahtumassa nähtiin useita erilaisia. Esillä oli myös sarafaani, feresin edeltäjä.

– Sarafaani on lähtöisin Persiasta. Alkujaan se on ollut hihallinen vaate, usein miesten käyttämä. Vähitellen hihat jäivät pois ja siitä muovautui naisten asuna tunnettu feresi, kertoo Leena Väistö.

KANSALLISPUKUJEN tuuletuksessa on kyse yhtä lailla pukuperinteen tunnetuksi tekemisestä, kuin myös käsityöperinteen esille tuomisesta ja jatkon varmistamisesta. Lähes jokaiseen esillä olleeseen pukuun liittyi tarina valmistajasta, kankaan kutojasta ja puvun ompelijasta.

Esillä olleista puvuista paikallisuutta edustivat muun muassa vuonna 1954 hyväksytty Kiteen kansallispuku, Maiju Lassilan 100-vuotisjuhlaan 60-luvun lopussa valmistunut Tohmajärven pitäjänpuku, sekä 20-luvulla koottu Keski-Karjalan kansallispuku, jota esittelivät Terttu Ikonen ja Meeri Rautiainen.

– Ylläni olevan puvun on ommellut naapurin emäntä Joensuun käsityökoulussa aikoinaan. Hänellä itsellään ei ollut tyttäriä, niin hän möi puvun äidilleni. Hameella on ikää yli 70 vuotta, ja värit ovat yhä säilyneet kirkkaina, Ikonen iloitsi.

– Tämän puvun kankaat on äitini itse kutonut ja puvun käsin ommellut emäntäkoulussa vuonna 1956, kertoi puolestaan Rautiainen.

Tohmajärven pitäjänpukua esitellyt Eila Riikonen on itse valmistanut pukunsa 80-luvulla silloisella neuvonta-asemalla. Leena Väistö toi esille Tohmajärven pitäjänpuvun kadonneet kaavat, joita on etsitty tuloksetta.

– Jos kaavat jostain löytyvät, niin ne otetaan Taitotalolla ilolla vastaan.

– Puvun malli on melko yksinkertainen, joten kaavojen tekeminen onnistuu varmaan, jos vanhoja ei löydy, Riikonen lupaili.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›