Harvinainen rupimanteri viihtyy Kiteellä

13.08. 07:07

KITEE

Tuija Marienberg

Kiteeläisen omakotitalon pihapiirissä asustaa erikoisia otuksia, jollaisia vain harva on nähnyt. Moni ei edes tiedä niitä elävän Suomen luonnossa.

Pressulla suojatun multakumpareen päälle loikoilee rupimantereita. Toisinaan niitä on vain muutama, mutta parhaimmillaan paikalla on havaittu samanaikaisesti kymmenkunta erikokoista ja -ikäistä eläintä.

Rupimanteri entiseltä nimeltään rupilisko, kuuluu salamantereiden heimoon ja on Suomen harvinaisin sammakkoeläin. Rupimantereita esiintyy Suomessa vain Ahvenanmaalla sekä paikoin Itä-Suomessa.

Laji on erittäin uhanalainen, joten se on rauhoitettu ja suojeltava laji koko Suomessa.

– MUUTIMME TÄNNE 2004, kertoo talonväki, jonka pihapiiri toimii kesäisin rupimantereiden kotina.

– Piha on tehty 2005. Pihatöiden yhteydessä jäi ylimääräiseksi multakasa, jonka peitimme pressulla, jotta rikkakasvit eivät pääse kasvamaan siinä.

– Muutamaan vuoteen emme tarvinneet multaa, kunnes hieman yli kymmenen vuotta sitten katsoimme, otetaanko multa käyttöön.

– Ei otettu.

Multakasa oli jo löytänyt käyttäjänsä. Lajimäärityksen tuolloin teki valokuvan perusteella kiteeläinen luontoharrastaja Kari Antikainen.

ENSIMMÄISINÄ vuosina rupimantereita näyttäytyi samanaikaisesti vain kahdesta kolmeen.

– Tänä kesänä on ollut eniten. Pari kertaa kesä- ja heinäkuussa on ollut ainakin kymmenen. On isoja ja pieniä, kuvailee rupimanterit vuokralaisekseen saanut kiteeläinen.

Multakasalle asettuneita, erikoisia otuksia on alusta asti arvostettu ja niiden rauhaa kunnioitettu. Multakasaan ei ole koskettu, eikä kosketa.

Samoin pitäisi toimia jokaisen, jonka maalla rupimanteri majailee.

Kyseessä on laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kiellettyä suoraan ilman erityisiä rajauspäätöksiä.

SAMMAKKOELÄIMENÄ rupimanterin elämänkierto alkaa keväällä munasta, josta kuoriutuu muutamassa viikossa noin sentin mittainen, vedessä elävä toukka. Toukat syövät aluksi levää ja myöhemmin vesiselkärangattomia.

Elokuun lopulla 8-senttinen toukka on valmis muodonvaihdokseen.

Muodonvaihdoksesta käynnistyy kolmesta viiteen vuotta kestävä, maanpäällinen elämänvaihe esiaikuisena. Rupimanterit ovat sukukypsiä aikaisintaan kolmevuotiaana, jolloin ne hakeutuu lisääntymislampiin.

Rupimanteri voi elää yli 20 vuotta.

MAALLA rupimanteri on erittäin hidas ja kömpelö, vedessä se on taitava uimari.

Vedessä rupimanteri puolustautuu nopeilla ja voimakkailla pyrstöniskuilla, joiden avulla se samalla pakenee suojaan uhkaajaltaan.

Maalla yksi puolustautumistapa on esittää kuollutta ja kellahtaa kumoon siten, että värikäs, keltamusta vatsakuviointi näkyy.

Kirkkaat värit merkitsevät luonnossa usein eläimen myrkyllisyyttä. Rupimanterikin voi erittää rauhasistaan lievästi myrkyllisiä yhdisteitä.

Aikuinen rupimanteri voi myös purra ahdistelijaa.

RUPIMANTERIN elämää on parhaiten esitelty Suomen ympäristö -julkaisusarjassa 34/2009, Suomen uhanalaisia lajeja: Rupilisko (Triturus cristatus), jonka on tehnyt Ville Vuorio.

Joensuulainen Ville Vuorio veti Rupilisko-hanketta Pohjois-Karjalan Ympäristökeskuksella, kiinnostui lajista ja väitteli tohtoriksi lajin suojelubiologiasta vuonna 2016.

Joensuun kaupungin nimikkoeläimen esiintymistä Keski-Karjalassa on kartoitettu Tohmajärven-Värtsilän alueella, jossa lisääntymispaikoille on myös tehty hoitotoimenpiteitä.

Kiteen rupimanteripopulaatio on ollut varsin tuntematon, vaikka se onkin ollut paikallisten tiedossa jo kauan, joten Kiteellä rupimanterit ovat tähän asti selviytyneet ilman ihmisten apua tai lisääntymispaikkojensa kunnostusta.

Nyt Kiteen rupimantereista on tiedotettu myös Pohjois-Karjalan ELY-keskusta.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›