Ammattitaidon kehittäminen on tärkeässä osassa maatalouslomittajien työssä.

Lomittajien työturvallisuus keskiössä

19.09. 07:05

KITEE

Kari Sarkkinen

Maatalouslomittajien työolosuhteet ovat vaativia työturvallisuuden kannalta. Lomittajilla on tilastojen mukaan 7-kertainen alttius tapaturmille verrattuna muihin kunta-alan työntekijöihin.

Monipuolista koulutustarjontaa lomittajille tarjoava Osaava lomittaja -hanke on panostanut tähän tärkeään asiaan. Keski-Karjalan lomituspalveluiden lomittajat kokoontuivat aiheen ympärille Kiteellä järjestetyssä koulutuksessa.

– Vaikea keksiä toista alaa, mikä olisi niin tapaturma-altis. Lomittaja tekee työtä eläinten ja koneitten kanssa. Työ on fyysistä ja lypsäessä kyykitään eläimen potkuetäisyydellä, tehdään työtä kuumassa, kylmässä, kosteassa ja melussa, luettelee aiheesta koulutusta pitänyt Anumari Suhonen Riveria Nurmeksen yksiköstä.

Tavallisimpia tapaturmatilanteita ovat liukastumiset, kolhut ja haavat joiden ennaltaehkäisyyn koulutuksissa pyritään ohjaamalla oikeisiin työtapoihin.

VAARATILANNE voi syntyä navetassa myös hyvin salakavalasti. Esimerkiksi tästä on Outokummussa äskettäin sattunut tapahtuma, jossa lantakaasuja oli päässyt karjasuojaan. Kaasut syrjäyttävät hengitysilmassa hapen ja muutamia nautoja oli menehtynyt sekä karjasuojaan mennyt karjanhoitaja oli saanut oireita.

Maatalouslomittajat ovat kuntien palveluksessa, mutta he tekevät työtään maatiloilla. Tilakäynnit ja niillä tehtävät tarkastukset on yksi työantajan työkalu lomittajien työturvallisuuden kehittämiseksi.

Suhonen viestittää, että lomittajat ovat tärkeässä asemassa antamassa maatilayrittäjälle vinkkejä työolojen kehittämisen suhteen.

MYÖS TERVEYTEEN liittyvät riskit nousivat esiin Anumari Suhosen koulutuksessa. Allergiat, eläin-, vilja-, ja homepölyn aiheuttamat haitat. Uusimpana ammattitaudinaiheuttajana Suhonen mainitsee pienet hengitysteiden kautta leviävät varastopunkit.

Biologiset vaaratekijöistä Suhonen mainitsee zonoosit, jotka ovat tartuntatauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin.

– Lomittajalle tämä erityisen tärkeää huomioida, koska he kulkevat tilalta toiselle, hän tähdentää.

Uusin esimerkki zonooseista on kryptosporidioosi, joka aiheuttaa vasikoille veriripulia ja ihmiseen siirryttyään seurauksena on rankka ripulitauti.

MYÖS HENKINEN kuormituksen huomioiminen on lomittajien työhyvinvoinnista huolehdittaessa nousemassa entistä merkittävämpään rooliin.

– Nykyinen työelämä on niin kiivastahtista, että työuupumus ja masennus tulee pitää myös lomittajan työssä mielessä. Silloin ollaan jo liian pitkällä jos työntekijä joutuu uupumuksen vuoksi sairaslomalle, Suhonen painottaa ja muistuttaa, että työnantajalla on jatkuva vastuu tarkkailla lomittajan fyysistä ja psyykkistä kuntoa.

– Koulutuksissa on tullut esille, että esimerkiksi työmatkat voidaan kokea kuormittavina. Esimerkiksi jännitys siitä, käynnistyykö auto, onko tiet aurattu.

LOMITTAJIEN aktiivisuus hankkeen koulutuksiin osallistumiselle on ollut Anumari Suhosen mukaan hyvää. Myös lomittajat ovat tyytyväisiä koulutustarjontaan. Tohmajärveläinen Hannu Hämäläinen puhuu koulutuksen tärkeydestä 32-vuotisella lomittajakokemuksellaan.

– Aina asioita on hyvä kerrata. Ja täällä näkee aina toisia ja saa kuulumisia vaihtaa, Hannu Hämäläinen kiittää.

Kun työturvallisuudesta ja tapaturmista tulee puhe, niin...

– Jokaiselle on sattunut tapaturmia, mutta ei onneksi mitään vakavampaa. Liukastumisia, potkuja ja tartuntatauteja, Hannu luettelee.

LOMITTAJAN TYÖN kuormittavuuden Hannu Hämäläinen näkee muuttuneen 32 vuoden aikana.

– Nykyään työ on ruumiillisesti keveämpää ja henkisesti raskaampaa.

Lomittajantyössä Hannu sanoo näkevänsä myös maatalouden nykytilanteen.

– Aika paljon on alasajon meininkiä tiloilla. Kun viljelijöiden eläkeikä lähestyy ja ei ole jatkajia, ei enää investoida, hän toteaa.

VALTIMON kunnan hallinnoima Osaava lomittaja -hankkeen tavoitteet ovat lomittajien ammatinhallinnan parantaminen kohdennetuilla täydennyskoulutuksilla, joiden sisällöt vastaavat alueen kysyntää.

Hanke kouluttaa kootusti Pohjois-Karjalan paikallisyksiköiden lomittajia harvinaisempien tuotantosuuntien tiloille.

Hankkeen tehtävänä on maatalousyrittäjien ja lomittajien tiedon jakaminen yhteisillä koulutuksilla, lisätä kiinnostusta lomittajayrittäjyyteen, jotta alueelle saataisiin lisää palvelutuottajia, työurien pidentäminen työkyvyn ylläpitämiseen liittyvillä koulutuksilla.

Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan paikallisyksikköjen lomittajat ja maakunnan maatalousyrittäjät sekä muut asiasta kiinnostuneet.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›