Rakennemuutoksen kasvupaketissa järeitä toimia Keski-Karjalaan

23.09. 10:26

KESKI-KARJALA

Kari Sarkkinen

Kiteellä ei ole jääty toimettomana odottamaan Stora Enson päätöstä sahan toiminnan jatkosta. Keski-Karjalassa on koottu ainutlaatuinen rakennemuutoksen kasvupaketti, jolla seutu halutaan kääntää uuteen nousuun. Kasvupakettia on koottu yhteistyössä Kiteen kaupungin johdon Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETIn, Rääkkylän ja Tohmajärven kuntien sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja alueen muiden toimijoiden kanssa.

Mikäli Stora Enso päättää sulkea Kiteen sahan, esitetään valtioneuvostolle Keski-Karjalan alueen nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosille 2020-2022. Samassa yhteydessä esitetään, että valtio myöntää merkittävän rahoituksen osana Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupakettia.

TYÖN TULOKSENA on nyt syntynyt joukko ratkaisuehdotuksia sekä rakennemuutoksen kasvupaketti, joka kuvastaa alueen vahvaa tahtoa tehdä kaikki voitava aluetalouden mahdollisimman nopeaksi toipumiseksi. Ensimmäinen yhteisten ponnistelujen positiivinen tulos on jo saatu, kun Puhoksen risteys on saamassa hallituksen ensi vuoden budjetista LVM:ltä 2,4 miljoonaa risteysalueen parantamiseen.

Kiteen kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen on ollut ratkaisuneuvottelujen keskiössä raskaiden asioiden äärellä.

– Rakennemuutoksen kasvupakettia valmisteltiin kesän ja alkusyksyn aikana varsin haasteellisessa tilanteessa, Auvinen kertoo.

Keski-Karjalan kuntien ja yritystoimijoiden yhteinen tahtotila oli kuitenkin alusta saakka selvä.

– Emme halunneet taistella tuulimyllyjä vastaan tai laittaa valtiovallalle vastikkeetonta raha-anomusta, toteaa Auvinen.

– Kehitämme Keski-Karjalan seutua, ja kasvupaketin myötä tähtäin on asetettu entistä elinvoimaisempaan tulevaisuuteen.

– On ollut positiivinen yllätys, kuinka paljon seudun yrityksissä on investointi- ja kehittämissuunnitelmia, Auvinen jatkaa.

KRIISIN ratkaisemiseksi koottu rakennemuutoksen kasvupaketti sisältää yritysten suunnittelemat investoinnit ja kehittämishankkeet, alueella tarvittavat nopeat työllistämistoimet, saavutettavuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta kriittiset parantamiskohteet sekä muut elinkeinoelämän kasvua tukevat koulutus-, investointi- ja kehittämishankkeet.

Kaikkiaan rakennemuutoksen kasvupaketin kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa, josta arvioitu yksityinen rahoitus on 41 miljoona, valtion osuus 30 miljoonaa, kuntien panos noin 16 miljoonaa ja muun julkisen rahoituksen osuus 13 miljoonaa euroa.

Valtiovallalta toivotaan välittömiä päätöksiä ja erityistä rahoitusta kasvupaketin hankkeisiin osana kokonaisratkaisua.

ENSIMMÄISEN vaiheen rahoitukseksi ja tukitoimiksi esitetään valtion omistajaohjauksen avulla sahan myynnin mahdollistamista uudelle toimijalle, Keski-Karjalan puunjatkojalostuksen ja muiden alojen yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden rahoittamista ja työvoiman kouluttamista muuttuneeseen tarpeeseen.

Konkreettisina rakennuskohteina listattiin Kiteen pesäpallostadionin asianmukaisten huoltotilojen ja katetun katsomon toteuttaminen sekä Tohmajärven kuntosalin/ryhmäliikuntatilan rakentaminen työllisyysperusteisina investointeina.

Valtatien 6 ja kantatien 71 liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt Puhoksen kohdalla (kustannusarvio 4,6 M€), Karjalan radan nopeiden junayhteyksien edellyttämät tasoristeysten poistot ja perusparannus sekä puuhuollon kilpailukyvyn parantaminen Kiteen ja Tohmajärven alueella ja kevyen liikenteen väylä Lepikon liittymästä (VT 6) Kiteen keskustaan ovat myös rahoitettavien tukitoimien listalla.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›