Koti-Karjala

Merja Mäkisalo-Ropponen vieraili Eeva ja Jukka Nenosen perhekodissa ja kyseli hoidossa olevien Väinön ja Tertun kuulumisia.

”Perhehoito soveltuu hyvin muistisairaiden hoitoon”

10.09. 10:43

KITEE

Riitta Hakulinen

Mitä kuuluu ikäihmisten perhehoidolle tänään, kuinka perhehoito soveltuu erityisesti muistisairaiden hoitamiseen ja kuinka perhehoitajien asemaa voitaisiin parantaa?

Nämä kysymykset mielessään kansanedustaja ja Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen tuli tutustumaan Kiteen kansanopiston PerhEke-hankkeen vieraana neljään pohjoiskarjalaiseen perhekotiin.

Hankekoordinaattori Sanna Kososen kanssa Mäkisalo-Ropponen vieraili perjantaina kiteeläisten perhehoitajien Eeva ja Jukka Nenosen sekä Arja Koposen ja Tauno Havurinteen perhekodeissa.

NENOSTEN suuren tuvan puusohvalla istuvat perhehoitojaksolla olevat Väinö ja Terttu kaulakkain. Väinö on siirtänyt päiväuniaan tulevia vieraita tavatakseen. Kuulumisia vaihdetaan ja tyytyväisyyttä hoivaan ilmaistaan.

Nenoset ovat toimineet ikäihmisten perhehoitajina pian yhdeksän vuotta. Eeva on päävastuussa hoitojaksolle tulevista, mutta pesulakuskina toimiva Jukka osallistuu myös työhön iltaisin ja viikonloppuisin.

– Minä saunotan miehiä ja yhdessä olemme käyneet kalastamassa, pihatöillä ja lenkillä, Jukka kertoo.

Nenosten tilava talo Kunonniemessä sijaitsee mäen päällä Kiteejärven rannan läheisyydessä. Luonto ympärillä antaa monia mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja ulkona liikkumiseen.

Nenosilla on yhteensä neljä asukaspaikkaa ja alusta asti he ovat tehneet lyhytaikaista perhehoitoa. Yksin kotona asuvat tai omaishoitajan loma-ajaksi hoitoon tulevat ikäihmiset saavat siten sovitun mittaisen kuntoutumis- ja hoitojakson.

– Omaishoitajien on mahdollista tuoda hoidettava tänne meille myös vaikka yhdeksi päiväksi, niin että hän pääsee itse hoitamaan asioita, Jukka kertoo.

PERHEHOITOA on olemassa lyhytaikaisen lisäksi pitkäaikaisena, jolloin perhehoitajan kodista tulee myös perhehoidettavan koti. Lisäksi perhehoitoa voidaan toteuttaa kiertävänä perhehoitona, jolloin perhehoitaja tulee sovituksi ajaksi hoidettavan omaan kotiin.

Näissä tapauksissa perhehoitoa toteutetaan toimeksiantosopimuksella eli Siun sote tekee sopimuksen ikäihmisen hoitojaksosta perhehoitajan kanssa.

Tänä syksynä Kiteen kansanopistolla on käynnistynyt myös ammatillisen perhehoidon valmennus, joka on suunnattu terveydenhuollon koulutuksen omaaville. Se mahdollistaa yritysmuotoisen perhekodin perustamisen ja perhehoitopalvelun myymisen suoraan asiakkaalle.

Vierailukierroksella Mäkisalo-Ropponen ja Kosonen kävivät myös PerhEke-hankkeen pian aloittavassa perhehoidon pilottiyrityksessä Metka Paapolassa Liperissä.

MERJA Mäkisalo-Ropposelle perhehoito ja työhön valmentava koulutus Kiteen kansanopistolla on tullut tutuksi jo useamman vuoden ajalta. Hankekoordinaattorina ja kouluttajana toimiva Sanna Kosonen kertoo saaneensa tältä tukea perhehoito-hankkeiden alusta lähtien.

– Merjalle olen voinut aina soittaa ja kysyä neuvoa, jos vastaan on tullut selvitettäviä asioita tai olen kaivannut tukea, Kosonen kertoo.

– Täällä Itä-Suomessa ollaan perhehoitoasiassa edelläkävijöitä ja tietoisuus perhehoidon mahdollisuuksista on paljon pidemmällä kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa, Mäkisalo-Ropponen toteaa.

– Ihan imagollisesti perhehoito-osaamista kannattaisi täällä nostaa vielä voimakkaammin esiin.

Yhtenä signaalina osaamisen esiin nostamisesta on se, että Kiteen Evankelisen kansanopiston ikäihmisten perhehoidon hanketyö on valittu yhdeksi Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton menestystarinaksi.

MUISTILIITTOON ja liiton jäsenlehteen Mäkisalo-Ropponen sai vierailukierrokseltaan tärkeää kerrottavaa.

– Olen vakuuttunut siitä, kuinka hyvin perhehoidon kodinomainen hoito tukee muistisairaita ihmisiä. Perhehoito olisi tärkeää saada ikäihmisten palveluvalikoimaan laajemminkin.

– Kodin tuntu syntyy tunnelmasta - kodin äänistä, tavaroista, tuoksuista ja kiireettömyydestä. Näitä perhehoito voi tarjota.

– Meillä vallitsee edelleen liikaa medikalisaatio eli ihmisiä katsotaan vain diagnoosien kautta. Jokaisella ikäihmisellä pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus elää täyttä elämää omista lähtökohdistaan käsin.

Kodin tunnun tarjoaminen, hoitavien ihmisten pysyvyys, kiireettömyys, yhteiset ruokailut ja toiminnan tukeminen ovat seikkoja, jotka erityisesti perhehoidossa tukevat muistisairaan ikäihmisen omatoimisuuden säilymistä.

– Uskoisin että omaishoitajallekin perhehoidon tarjoama kodinomainen hoiva tuo turvallisuuden tunnetta jättää omainen hoitoon. Omaishoitaja voi myös itse saada tukea ja ajatustenvaihtoa perhehoitajia kohdatessaan, Mäkisalo-Ropponen arvioi.

Perhehoitoasiaa eduskuntaan

Vierailullaan ikäihmisten perhekoteihin kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen halusi kerätä myös tietoa kehitettävistä asioista eduskuntaan vietäväksi.

– Perhehoito on erittäin hyvä hoitomuoto ja sen tunnetuksi tekemiseen ja kehittämiseen haluan osaltani vaikuttaa, Mäkisalo-Ropponen totesi.

Hän pyysi PerhEke-hankeen hankekoordinaattori Sanna Kososta kertomaan, missä asioissa perhehoitajan asemaa olisi tarpeen parantaa.

– Tärkeää olisi, että perhehoitajan saama tuki olisi auki kirjoitettu lakiin. Nyt laissa todetaan, että perhehoitaja voi tarvittaessa saada tukea työhönsä. Työnohjauksen saaminen tässä haastavassa työssä on siten sijoittavan tahon harkinnan varassa, Kosonen kertoo.

– Sosiaaliturvan ja työttömyysturvan kehittämisen olisi myös keskeistä. Perhehoitajalla pitäisi olla oikeus työttömyysturvaan, jos hoidettavia ei olekaan osoittaa hoitoon.

Kolmantena asiana Kosonen mainitse tarpeen nostaa perhehoitajan vähimmäisvapaat kolmesta päivästä neljään päivään kuukaudessa.

– Näitä asioita voin viedä eduskuntaan joko kirjallisen kysymyksen tai lakialoitteen muodossa. Tärkeää on, että valtakunnallista keskustelua asiasta käydään, Mäkisalo-Ropponen totesi.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›