Koti-Karjala

Raimo Salo (vasemmalla) kuvasi Pekka Visurin Maiju Lassila -salissa pitämän Mannerheim-aiheisen luennon dokumenttia varten.

Mannerheim-dokumenttia kuvattiin Tohmajärvellä

28.10. 08:16

TOHMAJÄRVI

Riitta Hakulinen

Pekka Visurin Maiju Lassila -salissa pitämä Marsalkka ja hänen kenraalinsa -luento kuvattiin ja yleisön kysymykset ja loppuaploditkin päätyivät videotallenteelle.

– Pekan viimeisimmän kirjan sisällöstä on tarkoitus tehdä dokumenttielokuva, joka tulisi esille Mikkeliin Päämajamuseoon, kertoi kuvaajana ollut sotakamreeri Raimo Salo.

Luentokuvausta tullaan hyödyntämään tausta-aineistona dokumentin toteutuksesta neuvoteltaessa ja osia siitä voi päätyä myös lopulliseen dokumenttiinkin.

– Tohmajärvellä teimme muitakin kuvauksia ja Reino Löppösen saimme oppaaksi oikeiden kuvauspaikkojen löytämiseen, Salo kertoi.

– Kaurilan koulumuseossa esillä oleva Löppösen kokoama sota-aiheinen näyttely on kyllä kunniamaininnan arvoinen kohde ja siellä on upeaa aineistoa. Tulemme kyllä nostamaan sen esiin eri yhteyksissä, Visuri kehui.

ERITYISEN mielenkiinnon kohteena Visurilla ja Salolla oli Tohmajärvellä paikka, jossa Mannerheim ja Heinrichs ottivat vastaan saksalaisdivisioonan ohimarssin heinäkuussa 1941.

– Paikka löytyi Kaurilan entisen rautatieaseman läheisyydestä. Maasto oli muuttunut melkoisesti siitä ajasta. Silloinen peltoaukeama oli metsittynyt, Visuri kertoi.

Visuri kertoi, kuinka 10 000 saksalaissotilaan tulo Pohjois-Karjalaan ja Tohmajärvelle herätti ihmetystä. Saksasta Berliinistä lähteneen divisioonajoukon oli alunperin määrä hyökätä Hankoon Neuvostoliiton tukikohtaan.

– Mannerheim esitti toiveen saada vastavuoroisesti yksi saksalaisdivisioona omaan alaisuuteensa, kun Lapin alueen sotatoimia hallinneilla saksalaisilla oli 30 000 suomalaissotilasta oman käskynsä alla.

– Mannerheim, Heinrichs ja Saksan yhdysupseeri Erfurt päättivät kolmestaan, että tämä 163. jalkaväkidivisioona kohdennetaan Joensuun alueelle ja niin he suuntasivat lopulta Tohmajärven kautta rintamalle. Joukkojen varustus ei sopinut alkuunkaan metsäolosuhteisiin.

Divisioonan esikuntana toimi Kirkkoniemen vanha pappila ja myös siellä Visuri ja Salo kävivät kuvaamassa materiaalia dokumenttia varten.

VISURI ja Salo ovat kumpikin palvelleet Parolan panssariprikaatissa ja kuuluvat Tykistökiltaan. Tulikomentaja-lehdestä Salo luki Visurin uudesta kirjasta ja tarjosi yhteistyötä dokumentin teossa.

– Olemme tarjonneet dokumenttia Mikkelin Muistin sodan ja rauhan keskukselle. Ajatus olisi, että he toimisivat tilaajana ja minä sekä ohjaaja Esa Sironen päätoteuttajina, Salo kertoo.

Kesken haastattelun Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskiseltä tulee puhelu ja neuvotteluista sovitaan. Toteutuessaan dokumentti tulisi Leskisen mukaan esitettäväksi Päämajamuseon auditorioon ja osioita voitaisiin hyödyntää eri näyttelyiden osissa.

Raimo Salo kertoo tuottaneensa ja kuvanneensa dokumentteja 14 vuotta ohjaaja Sirosen kanssa - aiheina on ollut sotahistorian lisäksi kulttuuripersoonien henkilökuvia. Salo kuvaa ja tuottaa muun muassa valmistumassa olevaa Kitee-Seuran Arppe-elokuvaa.

Tunnusteluita käydään nyt myös Tohmajärvelle Maiju Lassila -dokumentin tekemisestä.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›