Koti-Karjala

Taideteos Turkista ja tanssiesitys Kyprokselta

30.10. 08:26

KESÄLAHTI

Riitta Hakulinen

Kesälahden koululla tervehdyksinä voivat lentää täällä viikolla kaliméra, tünaydın, bon día ja dober dan.

Koululla vietetään kansanvälisyysviikkoa ja jokainen luokka suunnittelee johonkin tiettyyn maahan liittyvän tuotoksen, joka esitetään seuraavalle luokka-asteelle. Ykköset kakkosille, neloset viitosille ja ysit puolestaan ykkösille.

Suunnittelulle on annettu vapaat kädet - se voi olla perinneruuan valmistus, tanssiesitys, kortti, käsityö tai leikin opettaminen.

Valittavina maina olivat Kypros, Turkki, Katalonia ja Slovenia - maat, joissa koulun Erasmus-toiminnassa mukana olevat opettajat olivat käyneet tutustumassa. Kansainvälisyyskasvatus on Kesälahden koulun yksi painopistealueista ja KA1 liikkuvuustoiminto on mahdollistanut useamman opettajan lyhytkurssit kohdemaissa.

KUUTOSLUOKALLA oli tehtävänannon jälkeen selvät sävelet valinnan suhteen. Yhteistuumin päätettiin valita maaksi Kypros ja toteuttaa maan kulttuurista kertova näytelmä- tai tanssiesitys, joka esitettäisiin seiskaluokalle.

– Niin, me ollaan tällainen luovan toiminnan luokka, kommentoitiin toteutuksen valintaa useammalla suulla.

Kakkosluokalla valinnassa käytiin monipolvisempi keskustelu. Tahtotilaa ja kiinnostusta oli useampaan suuntaan. Luokanopettaja Sisko Nousiaisen johdolla kirjattiin vaihtoehtoja taululle ja jokainen sai äänestää suosikkiaan.

Lopputulos oli yllättävä ja demokraattinen - Joona suunnittelee härkätaisteluesityksen, Saku ja Otso toteuttavat Kypros-aiheisen postikortin ja tytöt Nooran ehdottamana Turkista kertovan taideteoksen. On siinä kolmosilla ihasteltavaa!

TEEMAVIIKON käynnistys tapahtui viime perjantaina, kun Erasmus-opettajat kertoivat Teamsin välityksellä matkakokemuksiaan. Kuvat ja kertomukset välittyivät omissa luokkahuoneissaan oleville ryhmille.

Sisko Nousiainen ja Eppe Marjamaa vierailivat viime vuonna marraskuussa Kyproksella ja toukokuussa Kataloniassa.

– Kyproksen koulutuksen teemana oli ”ulos luokkahuoneista”, jossa vaihdoimme opettajakollegoiden kanssa kokemuksia. Kyproksessa oppilailla on mahdollista päästä omasta luokan ulkopuolella vain kerran kuussa. Vanhemmat maksavat siellä kaikki retket, Sisko kertoi.

Siskon ja Epen valokuvissa välähtivät antiikin aikaisen Kourionin kaupungin vanhat kylpylät, amfiteatteri ja gladiaattoreista kertovat mosaiikkitaiteet.

– Kyproksella on paljon museoita ja niissä on suunniteltu hyvin valmiita oppisisältöjä oppilasryhmiä varten. Oppilailla oli myös mahdollisuus päästä työpajoihin tutustumaan ja kokeilemaan keramiikan ja soittimien tekoa, Eppe kertoi.

ESITTELYN jälkeen Sisko totesi, että kaikesta huolimatta Suomessa ollaan monia maita ”15 askelta edellä” koulun ulkopuolella tapahtuvassa opiskelussa.

– Kerroimme Epen kanssa, kuinka meillä hyödynnetään luonnossa liikkumista ja kuinka toteutamme kokonaisvaltaista oppimista lähiympäristössä, Sisko kertoi.

– Kaikki olivat esityksen jälkeen ihan hiljaa. Myöhemmin useampi opettaja tuli itku kurkussa ihmettelemään, kuinka tämä kaikki on meillä mahdollista.

– Koko matka oli meille valtavaa oppimista ja kokemukset opettivat suhteellisuuden tajua. Meillä on asiat monessa kohtaa erittäin hyvin.

Kyproksen koulujärjestelmään kuuluu myös, että opettajat testataan ja heidän taidot arvioidaan joka vuosi.

– Arvioinnit on tiukat. Opettaja saatetaan lukuvuoden jälkeen ohjata opettamaan aivan toiseen kouluun tai jopa toiselle paikkakunnalle. Jatkuvuuden rakentaminen on haastavaa.

SISKON ja Epen Katalonian reissusta kerroimme lehdessämme jo viime vuonna. Kolmeen erilaiseen kouluun tutustuminen antoi heille monipuolisen kuvan Espanjan koululaitoksen kirjavuudesta.

– Välitunneilla soi aina musiikki ja se olisi hyvä idea toteutettavaksi meille. Mieleen jäin myös se, kuinka luokkahuoneet olivat pieniä, mutta ne pidettiin hyvin järjestyksessä, Sisko kertoi.

Kati Haverinen kertoi viime vuoden toukokuun vierailustaan Turkin Alanyan steinerpedagogiikan kaltaista menetelmää toteuttaneeseen Waldorf-Okullari-kouluun.

– Opetus oli lapsilähtöistä ja tietokoneita tai digilaitteita ei käytetty. Opetus oli hyvin vuorovaikutteista, Kati kertoi.

– Opettajat olivat hyvin taiteellisia ja valmistivat oppimateriaalin itse. Taidetyöskentelyä oli paljon ja lapset oppivat lukemaan lorujen ja riimien avulla.

Koulupäivät Turkissa ovat Katin mukaan pidempiä kuin Suomessa. Kahdeksantuntinen päivä aloitetaan aina yhdessä valmistetulla aamupalalla.

– Koulun pihalla kasvoi erilaisia sitruspuita ja niistä oppilaat saivat syödä vapaasti hedelmiä, Kati kertoi kuvia näyttäen.

PERJANTAISEN matkaesittelytunnin lopuksi Sari Korjus-Kiviaho kertoi vielä lyhyesti matkastaan Sloveniaan.

– Kaksi slovenialaista koulua on yhdessä Kesälahden koulun kanssa hankkeessa, jossa esitellään oman maan perinneleikkejä ja -pelejä, Sari kertoi.

Kansainvälisyysviikon starttipäivään kuului lisäksi yhdeksän rastin suunnistus, jossa oppilaat tekivät QR-koodeilla avautuvia tehtäviä. Rasteilla yhdistyivät kansainvälisyys ja luontotoiminta.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›