Tunnista työuupumus

29.11. 14:21

Marraskuun aikana televisiossa, radiossa ja lehdissä on ollut useita ohjelmia tai artikkeleja työuupumuksesta. On haastateltu työuupumuksen ja sitä kautta masennuksen kokeneita, heidän läheisiään sekä lääkäreitä ja muita asiantuntijoita.

Suomessa lähes joka neljäs kokee lievää työuupumusta jossakin vaiheessa työuraa. Vakavasta työuupumuksesta kärsii onneksi huomattavasti harvempi.

Henkisesti rasittavaksi koetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysala. Alalle hakeutuvat ihmiset haluavat työskennellä toisten ihmisten kanssa, heidän hyväkseen. Työ palkitsee, mutta myös stressaa, kun joutuu kohtaamaan toisten ihmisten ongelmat. Kuormitusta lisää alimitoitettu työresurssi.

Työuupumus alkaa yleensä silloin, kun työpäivät venyvät eikä palautumiselle jää riittävästi aikaa.

Uuvuttavimmaksi on havaittu sellainen työ, jossa työntekijä ei pysty ennakoimaan työpäivän pituutta tai ylitöiden ajankohtaa. Stressiä lisää, jos työn vuoksi muuta ajankäyttöä on ennakkoon hankalaa suunnitella, jolloin työntekijä joutuu luopumaan perheen ja harrastusten parissa viettämästään ajasta.

Työpäivien venyessä unen määrä alkaa pienentyä. Koko ajan väsyttää, mutta kun vihdoin saa painettua pään tyynyyn, uni ei tule. Voimakas väsymys heikentää työtehoa, mikä stressaa entistä enemmän, kun samassa ajassa ei saa enää tehtyä yhtä paljon kuin ennen.

Työuupumus ei ole sairaus, vaan pitkittyneestä stressistä kehittynyt oireyhtymä. Lyhytaikainen stressi auttaa meitä selviytymään esimerkiksi vaativasta tehtävästä. Pitkäaikainen stressi sairastuttaa.

Unihäiriöiden lisäksi työuupuneen elämään voi hiipiä masennus, päihdeongelmat ja stressiperäiset sairaudet. Kun työpäivät venyvät, liikunta vähenee, ruokavalio muuttuu epäterveellisemmäksi ja paino nousee.

Toistuvat flunssat voivat olla merkki liiallisesta stressistä. Kun vastustuskyky heikkenee, sairastumme herkemmin sekä paranemme hitaammin.

Pitkäaikainen stressi aiheuttaa kohonneen riskin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, osteoporoosiin sekä joihinkin syöpiin. Aivoihinkin stressi jättää jälkensä. Krooninen työstressi on yhdistetty kudostuhoon etuotsalohkojen alueella.

Kyse ei siis ole vaarattomasta asiasta, joka voidaan korjata viikon tai parin lomalla.

Usein lomaa edeltävät pidentyneet työpäivät, jotta kaiken saa tehtyä ennen vapaalle jäämistä. Lomalla päällimmäisenä ajatuksena on huoli työkavereiden jaksamisesta sekä tieto siitä, että lomalta palattua edessä on suuri pino tekemättömiä töitä.

Työuupumukseen on reagoitava ensioireiden ilmaantuessa. Jos omaa terveyttä ja jaksamista ei ymmärrä arvostaa, on vaarassa, että työkyky menee loppuelämäksi.

Tänä vuonna tehdyssä väitöstutkimuksessa havaittiin, että työstressi lyhentää työuraa merkittävästi ja jopa kaksinkertaistaa riskin päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Elimistö kaipaa kuormittavien työjaksojen välissä aikaa palautumiseen. Jos se ei sitä saa, ihmisen työkiireen voi pysäyttää vaikka sydänkohtaus.

Tuija Marienberg

tuija.marienberg@kotikarjala.fi

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Käytätkö nasta- vai kitkarenkaita talvella?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›