Kesäteatterikokemuksienkuuminta rakennusaikaa

07.02. 13:11

Pakkaset paukkuvat ja tiedostusvälineet suoltavat vuoroin varoituksia lumipyrystä ja tykkylumesta, mutta kesäteatteriharrastaja virittäytyy jo kesätaajuudelle. Harjoituskausi on lumisimman talven aikaan kiihkeimmillään ja monissa harjoitustiloissakin villasukat ja paksut palttoot ovat tarpeen. Teatteriharrastajaa lämmittää paidan alla teatterille sykkivä sydän.

Harjoituskausi ei kuitenkaan aina ole yhtä juhlaa. Joskus teatteriharrastajaakin väsyttää. Kehtuuttaa ja tympii. Roolihenkilö tuntuu väärältä, vuorosanat vaikeilta, ohjaaja vaatii liikaa ja olisi muutakin tekemistä kuin lähteä pyryn ja loskan läpi tarpomaan harjoituksiin. Kesäkin tuntuu niin kaukaiselta keskellä pimeyttä.

Silloin karsitaan harrastajat harrastelijoista: tosiharrastaja ei harjoituksista pikkusyistä luista. Ei, koska se on kaikilta muilta pois. Kokonaisuus kärsii, eivätkä asiat etene. Ja kas, harjoitusten jälkeen teatteriharrastajan kasvoilla loistava hymy valaisee kotimatkan ja ehkä vielä seuraavan aamun työmatkankin. Teatteriharrastajan akut ovat taas latautuneet ja seuraavaa harjoituskertaa ei oikein malttaisi odottaa.

Kesäteatteri koostuu pienistä palasista, joista katsojan kokemus on yhteisesti synnytetty talven ja kevään aikana. Samat pienet palaset saavat teatteriharrastajan vuosi toisensa jälkeen rakentamaan uutta esitystä. Kun katsoja kesällä istuu teatterin penkkiin, hän näkee ja kokee vain sen kuuluisan jäävuoren huipun: valmiin esityksen lisäpalveluineen. Talvitakit päällä istutut lukuharjoitukset, kahvikupposen äärellä käydyt tekstianalyysit ja suunnitelmat, asemointiharjoitukset, kymmenet kohtaus- ja läpimenotreenit, kaikki talkootyö katsomon korjauksista vessojen pesuun, yhteiset naurut ja itkut eivät ole katsojan koettavissa.

Silti pelkkä teatterin lavalla nähtävä esitys ei ole katsojalle koko teatterikokemus. Kesäteatteriesityksen hyvyyden tai huonouden voi määrätä mikä tahansa pysäköinnistä väliaikatarjoiluun tai vallitsevasta säästä hyttysten määrään. Kesäteatterit kilpailevat alati pienenevistä katsojamääristä ja onnistuneeseen, kokonaisvaltaiseen teatterikokemukseen pyritään kaikin tavoin. Kilpavarustelu parhaista katsomon penkeistä, väliaikatarjoiluista ja teatteriesityksen kylkiäisistä uhkaa harrastajateattereiden taloutta ja harrastajien jaksamista.

Paikallisten harrastajateattereiden tukeminen tulisi kuulua kuntien vuosittaiseen budjettiin. Jokaisen kuntalaisen toivoisi myös kerran kesässä kannattavan harrastajateatteritoimintaa käymällä esityksissä. Harrastajateatterit ovat kuitenkin merkittäviä kulttuurintuottajia sekä koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien luojia ympäri Suomen. Teatteriyhteisö on harrastajalle toinen perhe. Ja (teatteri)perhe on aina paras!

Mervi Venäläinen

lomaileva teatteriohjaaja,

avustava toimittaja

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›