Järeät keinot käyttöön

24.09. 13:42

Monien takaiskujen ja työpaikkojen menetysten jälkeen on Keski-Karjalassa alkanut tapahtua. Kunnat, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Keti ja muut toimijat ovat taustalla paiskineet töitä ja yrittäneet löytää keinoja seutukunnan elinvoiman lisäämiseen. Pohdiskelujen tuloksena on syntynyt joukko järeitä ratkaisuehdotuksia sekä kunnianhimoinen Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti.

Päällimmäisenä ajatuksena on - jos saha suljetaan - esittää valtioneuvostolle Keski-Karjalan alueen nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosille 2020-2022.

Samassa yhteydessä esitetään, että valtio myöntäisi merkittävän rahoituksen osana Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupakettia.

Uuden hallituksen budjettineuvottelujen päätteeksi kiiri viime viikolla tieto, että Valtatie 6:n ja kantatie 71:n liittymän ja kevyen liikenteen järjestelyihin Puhoksen kohdalla Kiteellä on Liikenne- ja viestintäministeriöltä viimeinkin tulossa rahoitusta 2,4 milj. euroa.

Ilman jatkuvaa kirjelmöintiä, lobbausta ja ärhentelyä tukirahaa tuskin olisi herunut. Kiteen kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen pitää tätä kasvupakettityöskentelyn ensimmäisenä voittona ja ehätti kiittelemään maakunnan kansanedustajia ja maakuntaliittoa yhteistyöstä.

Toisaalta voi myöskin olla, että joku jossakin potee huonoa omaatuntoa, kun kolmanneksen osuudella valtio-omisteista Stora Enson Kiteen sahaa ollaan sulkemassa ja toimintoja siirtämässä Varkauteen. Helppoa ei tosin ole ollut sielläkään, työttömyysprosentit kun kolistelivat välillä kolmessakymmenessä.

Kasvupakettiin ollaan sisällyttämässä yritysten suunnittelemat investoinnit ja kehittämishankkeet, alueella tarvittavat nopeat työllistämistoimet, saavutettavuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta kriittiset parantamiskohteet sekä muut elinkeinoelämän kasvua tukevat koulutus-, investointi- ja kehittämishankkeet.

Rahaa kasvupakettiin kokonaisuutena lasketaan uppoavan 100 milj.euroa. Yksityisen rahoituksen osuus olisi 41 milj., valtion 30 milj., kuntien 16 milj. ja muun julkisen rahoutuksen 13 milj.

Summalla voitaisiin muun muassa rahoittaa Keski-Karjalan puunjalostuteollisuuden ja muiden alojen investointi- ja kehittämishankkeita sekä työvoiman kouluttamista uusiin tarpeisiin.

Rakennuskohteina mainitaan Tohmajärven kuntosali-ryhmäliikuntatila ja Kiteen pesäpallostadionin huoltotilat sekä katettu katsomo.

Muita rahoituskohteita olisivat puuhuollon kilpailukyvyn parantaminen Kiteellä ja Tohmajärvellä, Puhoksen risteysalueet ja kevyen liikenteen väylä Lepikolta keskustaan (arv.4,6 milj.) sekä tasoristeysten poistot ja perusparannus.

A.B.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›