Kuinka varaudumme vanhuuteen?

08.10. 13:39

Tällä viikolla vietettävän vanhustenviikon teemana on Varaudu vanhuuteen. Otsake herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita.

Ensinnäkin, kuka nykyisin määritellään vanhukseksi tai vanhaksi? Monesta yli 80-vuotiaasta virkeästä ja toimeliaasta ikäihmisestä ei tulisi mieleenkään puhua vanhuksena.

Vanhuuden kokeminen on hyvin yksilöllistä. Keskeistä on ihmisen itsensä asenne kehossa, mielessä ja toimintakyvyssä tapahtuviin muutoksiin.

Milloin vanhuuteen varautuminen on hyvä aloittaa - keski-iässä, eläkkeelle jäätyä vai muistin alkaessa heikentyä?

Miten siihen voi varautua? Ensimmäisenä tulee mieleen omien elämäntapojen tarkistaminen ja parempaan hyvinvointiin pyrkiminen. Toisena marssii ajatuksiin asumisoloista, toimeentulosta, sosiaalisista suhteista ja mahdollisen hoivan saamisesta huolehtiminen. Kolmantena hoitotahdosta ja mahdollisesta testamentista huolehtiminen.

Entä inhimillinen elämän tarkoituksen täyttymys? Missä kohtaa elämässämme heräämme ajattelemaan oman elämämme merkitystä ja suuntaamme toimemme sen mukaisesti? Kuinka varaudumme siihen, että ennätämme elää ennen kuolemaa?

Vanhentuessa on luonnollista tehdä tiliä elämänkokemuksista, arvioida omaa kasvua ja välittää tietoa ja ymmärrystä jälkipolville. Mutta antaako nyky-yhteiskunta arvon tälle ja mahdollisuuden arvokkaaseen vanhuuteen?

Kuinka yhteiskunta varautuu vanhuuteen ja kuunteleeko se vanhusten tarpeita?

Yleisessä keskustelussa painopiste on usein rahassa. Tänä syksynä on puhuttu hoitajamitoituksista, huoltosuhteen epätasapainosta ja hoidettavien mahdollisesta priorisoinnista. Laatu laahaa, kun kustannuksia tiukennetaan.

Vanhusten hoito ja hoiva aiheuttavat kustannuksia, erityisesti loppuvaiheen tehostettu palveluasuminen. Tärkeää olisi niin kustannusten hillinnän kuin inhimillisyyden kannalta panostaa voimakkaammin kuntouttavaan ja toimintakykyä ylläpitävään toimintaan, joka edistää kotona asumista.

Tässä lehdessä kerromme Siun soten kaksi vuotta sitten käynnistämästä päiväkuntoutuksesta. Se on erinomainen kotona asumista tukeva toimintamuoto, joka kuitenkin ainakin Kiteellä vielä kokee asiakaspulaa.

Tärkeää olisi myös lisätä kevyemmän tuen asumisen ratkaisuja. Kitee on ollut edelläkävijä perhehoidon koulutuksessa ja palveluvalikkoon ottamisessa. Lisää perhekoteja tarvitaan turvaamaan ja mahdollistamaan muun muassa omaishoitajien vapaita. Kerromme kesälahtelaisen Sari Raution käynnistämästä perhekodista.

Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä ja mahdollistavat monen ikäihmisen omassa kotona asumisen.

Valtakunnallisen Opaste-hankkeen kehittämispäällikkö Riitta Kuismasen Helsingin Sanomien (20.9.19) mielipidekirjoituksessa käy ilmi, että ilman omaisia ikääntyneiden hoivakulut olisivat vuositasolla 2,8 miljardia nykyistä suuremmat.

Kuismanen vetoaa oikeutetusti, että omaishoidon tukea myönnettäisiin useammalle ja omaisten joustavaa työssäkäyntiä mahdollistavasti. Tukeen panostaminen karsisi raskaampia kustannuksia.

RH

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›