Koti-Karjala

Yhdistysapu tulee tarpeeseen

11.02. 13:45

Harrastamisen pitää olla hauskaa. Vapaaehtoistoiminnan pitää olla hauskaa. Toiminnan pitää pysyä tekijöilleen merkityksellisenä ja siitä pitää saada kiitosta.

Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kova. Järjestöjen kannalta hyvä uutinen on, että tutkimusten mukaan ihmiset hakevat edelleen tekemisen paikkoja. Järjestöjen pitää nykyisin vaan taipua siihen, että ihminen kiinnittyy yhteen tekemiseen vähäksi aikaa ja jatkaa sitten jotain muuta toimintaa. Hän lähtee hakemaan iloa elämäänsä, harrastamaan ja tapaamaan muita samanhenkisiä ihmisiä.

Perinteinen järjestöjen ajatusmalli pitää hyvänä pitempiaikaista sitoutumista. Omallakin kohdalla olen tuntenut tuon palon. Haluan harrastaa niitä asioita, joita pidän mielestäni merkityksellisinä. Matkan varrella olen nähnyt merkitykselliseksi myös halun vaikuttaa ja sepä on imenyt minua järjestöjen hallinnollisiinkin tehtäviinkin. Työni toimittajana on omalta osaltaan vaikuttanut haluuni hakeutua näille näköalapaikoille.

Vielä pari vuosikymmentä sitten hallituspaikoille oli tunkua. Nykyään yhdistysten jäsenkunnasta pieni osa on kiinnostunut tai jaksaa paneutua hallintoon.

Hallintoa ei nähdä niin merkityksellisenä tekemisenä. Vaikkakin juuri hallinto luo suunnitelmat ja puitteet kaikelle olennaiselle. Juuri sille, mihin asian harrastajat haluavat keskittyä.

Nyt yhä useampi yhdistys elää tilanteessa, että hallinnonpyörittäjiä ei meinaa löytyä enää millään. Uusia toiminta- ja jopa järjestäytymismalleja tarvitaan.

Keski-Karjalan Jetina teki Yhdistysavun selvityshankettaan varten viime syksynä kyselyn. Vastauksia tuli 56 yhdistykseltä. Selvä viesti oli, että ulkopuolisen avun ja koulutuksen tarve on iso. Sihteerin, rahastonhoitajan ja kirjanpitäjän töitä haluttaisiin ulkoistaa. Joistakin palveluista oltaisiin valmiita jopa maksamaan. Yhdistysten hallinnossa puurtajilla näyttää olevan halu siirtyä hauskaan vapaaehtoistoimintaan - siihen olennaiseen, mitä varten yhdistys on olemassa.

Taipuisivatko meidän alueen paikallisyhdistykset aivan uuteen ajattelumalliin hallintonsa pyörittämisessä? Ajatellaanpa fiktiivistä järjestöä, jolla on paikallisyhdistykset Kesälahdella, Kiteellä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Näissä paikallisyhdistyksissä on yhteensä vaikkapa 120 jäsentä. Näitten kaikkien hallintoa pyörittää puheenjohtajistojen lisäksi yhteensä neljä sihteeriä, rahastonhoitajaa ja kirjanpitäjää, siis 12 arjen puurtajaa. Eli 10 prosenttia koko jäsenkunnasta! He tekevät samoja asioita kaikissa neljässä yhdistyksessä. Hoituisiko tuo yhteistyön kautta kolmella ihmisellä? Puheenjohtajat ja hallitus pysyisi edelleen paikallistasolla. Ja tietysti se varsinainen toiminta.

Vanhana järjestöjyränä voin tyytyväisenä todeta, että tähän saumaan Jetinan käynnistämä Yhdistysavun selvityshanke sopii kuin nenä päähän.

Kari Sarkkinen

kari.sarkkinen@kotikarjala.fi

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›